Eesti English
Suomi
Suomen ja Viron suhteet » Suhteiden historiaa »

Viron ja Suomen suhteiden historiaa


Viron ja Suomen kanssakäyminen on ollut perinteisesti tiivistä. Kuitenkin vasta 1800-luvulta alkaen sekä virolaiset että suomalaiset pitivät yhteyttä tietoisina kansallisista juuristaan. Aikaisempien yhteyksien taustalla ei ollut tietoa siitä, että Suomenlahden toisella rannalla asuu läheinen sukukansa. Viime vuosisadan keskivaiheilla yhteyksiä pitivät yllä lähinnä kielitieteilijät ja kansanrunouden kerääjät. Perintönä tuon ajan kulttuuriyhteyksistä on Viron ja Suomen kansallislaulujen yhteinen sävel.

Maiden poliittinen lähestyminen alkoi tämän vuosisadan alussa, jolloin Venäjän tapahtumat vaikuttivat olennaisesti Venäjän imperiumiin kuuluneiden Viron ja Suomen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Viron ja Suomen itsenäinsyttyä 1917 - 1918 suhteissa oli tultu pisteeseen, jossa Viron hallitus ehdotti Suomelle valtioliiton muodostamista. Suomessa pidettiin tolloin ja myöhemminkin parempana, että Viro säilyttäisi itsenäisyytensä.

Kahden maailmansodan välisenä aikana Suomi panosti lähinnä yhteistyöhön Pohjoismaiden kanssa Viron kehittäessä samanaikaisesti suhteitaan muihin Baltian maihin. Epävirallisella tasolla kanssakäyminen oli kuitenkin erittäin vilkasta varsinkin kulttuuriväen keskuudessa. Laajat mittasuhteet sai myös ylioppilaskuntien välinen kanssakäyminen. Vuosina 1919 - 1932 Suomessa elettiin kieltolain aikaa, mikä aiheutti alkoholin salakuljetusta Virosta.

Toisessa maailmansodassa Viro miehitettiin kun taas Suomen onnistui säilyttää itsenäisyytensä. Talvi- ja Jatkosotaan osallistui tuhansia virolaisia vapaaehtoisia samalla tavalla kuin Viron vapaussodassa olivat Viron vapauden puolesta taistelleet tuhannet suomalaiset vapaaehtoiset.

Vuoden 1944 jälkeen Viron ja Suomen välille laskeutui eri yhteiskuntajärjestelmät toisistaan erottava rautaesirippu. Harvat yksityisten henkilöiden ja seurojen väliset yhteydet säilyivät, mutta suurin osa kanssakäymisestä tungettiin Neuvostoliiton asettamiin ahtaisiin raameihin. Heimokansan olemassaoloa ei silti unohdettu kummassakaan maassa.Virolaisilla oli mahdollisuus seurata Pohjois-Viroon levinneitä YLE:n radio- ja TV-lähetyksiä. Suomessa kontakteja yritettiin pitää yllä Suomi-Neuvostoliitto-seuran Viro-jaoston kautta tai sitä vältellen.

Vuodesta 1965 uudelleen alkanut säännöllinen laivaliikenne Suomenlahden yli antoi suomalaisille taas mahdollisuuden matkustaa Viroon turistina. 1980-luvun lopulle tultaessa Viroon saapuvien suomalaisturistien määrä hipoi jo satoja tuhansia. Tämä tietäen ei ole ihme, että virolaisten ja suomalaisten yhteydenpito sai uutta tuulta siipiensä alle.

Kun Viro vuonna 1991 itsenäistyi uudelleen, diplomaattisuhteiden palauttaminen 29. elokuuta oli sanoma, jota molemmat kansat osasivat odottaa. Suomen hallitus tuli siihen tulokseen, ettei uutta tunnustamista tarvita: tunnustamisen vuodelta 1920 katsottiin yhä olevan voimassa.

Vuoden 1991 jälkeen Suomen ja Viron yhteistyö on lisääntynyt räjähdysmäisesti. On mahdoton nimetä sellaista aluetta, jolla Virolla ja Suomella tai virolaisilla ja suomalaisilla ei olisi yhteistyötä.


Heikki Rausmaa "Katsaus Suomen ja Viron suhteisiin kansallisesta heräämisestä 1990-luvulle" http://www.tuglas.fi/estfin.html

TopBack