Eesti English
Suomi
Suomen ja Viron suhteet »

Suomen ja Viron suhteet


 

- Tärkeimmät vierailut
- Tärkeimmät sopimukset
- Yhteistyö
- Taloussuhteet
- Kulttuuriyhteistyö

Suomi tunnusti Viron vuonna 1920, ja diplomaattiset suhteet palautettiin 29. elokuuta 1991. Uudelleenitsenäistyneen Viron ensimmäinen Suomen-suurlähettiläs oli Lennart Meri.

Viron nykyinen Suomen-suurlähettiläs on Margus Laidre, joka luovutti valtuuskirjeensä Suomen tasavallan presidentille Sauli Niinistölle 2. syyskuuta 2014. Suomen Tallinnan-suurlähetystöä johtaa suurlähettiläs Kirsti Narinen, joka aloitti tehtävässään 18. syyskuuta 2014.

Virolla on Suomessa seitsemän kunniakonsulia: Oulussa, Turussa, Kotkassa, Ahvenanmaalla, Vaasassa, Kuopiossa ja Rovaniemellä. Vuonna 2016 löydetään toivottavasti uusi kunniakonsulikandidaatti Tampereelle.

Suomella on Virossa kolme kunniakonsulia: Pärnussa (hra Jarno Fonsén), Narvassa (rva Larissa  Šabunova) sekä tuoreimpana Tartossa 19.5.2016 nimitetty hra Verni Loodmaa.

Viron parlamentin Riigikogun XIII kokoonpano perusti Viro–Suomi-ystävyysryhmän 2. huhtikuuta 2015 (20 jäsentä, puheenjohtaja Kalle Palling). Suomen eduskunnan Viro-ystävyysryhmä järjestäytyi helmikuussa 2016 (13 jäsentä, puheenjohtaja Krista Kiuru).

Tärkeimmät vierailut

Suomeen


toukokuu 2016

Pääministeri Taavi Rõivas

syyskuu 2015

ulkoministeri Marina Kaljurand

huhtikuu 2015

pääministeri Taavi Rõivas

huhtikuu 2015

ulkoministeri Keit Pentus-Rosimannus

marraskuu 2014

ulkoministeri Keit Pentus-Rosimannus

marraskuu 2014

pääministeri Taavi Rõivas

toukokuu 2014

presidentti Toomas Hendrik Ilves valtiovierailu

huhtikuu 2014

pääministeri Taavi Rõivas

huhtikuu 2014

ulkomaankauppa- ja elinkeinoministeri Anne Sulling

joulukuu 2013

pääministeri Andrus Ansip

elokuu 2013

ulkoministeri Urmas Paet

marraskuu 2012

pääministeri Andrus Ansip

marraskuu 2012

puolustusministeri Urmas Reinsalu

maaliskuu 2012

ulkoministeri Urmas Paet

joulukuu 2011

pääministeri Andrus Ansip

lokakuu 2011

presidentti Toomas Hendrik Ilves

syyskuu 2011

presidentti Toomas Hendrik Ilves

helmikuu 2011

ulkoministeri Urmas Paet

marraskuu 2010

pääministeri Andrus Ansip

elokuu 2010

puolustusministeri Jaak Aaviksoo

huhtikuu 2010

pääministeri Andrus Ansip

 

 

Viroon

 

toukokuu 2016

presidentti Sauli Niinistö valtiovierailu

kesäkuu 2015

pääministeri Juha Sipilä ensivierailu

kesäkuu 2015

puolustusministeri Jussi Niinistö ensivierailu

kesäkuu 2015

ulkoministeri Timo Soini ensivierailu

lokakuu 2014

Ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Lenita Toivakka

syyskuu 2014

ulkoministeri Erkki Tuomioja Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministeritapaaminen Tallinnassa

kesäkuu 2014

pääministeri Alexander Stubb ensivierailu

huhtikuu 2014

ulkoministeri Erkki Tuomioja Freedom Online -koalition konferenssi Tallinnassa

maaliskuu 2014

ulkoministeri Erkki Tuomioja Pohjoismaiden, Baltian sekä Visegrad-ryhmän ulkoministeritapaaminen

elokuu 2013

puolustusministeri Carl Haglund

kesäkuu 2013

pääministeri Jyrki Katainen

syyskuu 2012

ulkoministeri Erkki Tuomioja

huhtikuu 2012

presidentti Sauli Niinistö ensivierailu

huhtikuu 2012

pääministeri Jyrki Katainen

tammikuu 2012

presidentti Tarja Halonen jäähyväisvierailu

lokakuu 2011

puolustusministeri Stefan Wallin

elokuu 2011

Ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Alexander Stubb

heinäkuu 2011

ulkoministeri Erkki Tuomioja

kesäkuu 2011

pääministeri Jyrki Katainen

joulukuu 2010

puolustusministeri Jyri Häkämies

kesäkuu 2010

pääministeri Mari Kiviniemi

kesäkuu 2010

ulkoministeri Alexander Stubb

toukokuu 2010

presidentti Tarja Halonen

 

Tärkeimmät sopimukset

Viron ja Suomen välinen sopimuksellinen pohja on pitkälle kehittynyt sekä määrällisesti että sisällöllisesti. Alkaen 1. toukokuuta 2014 Viron ja Suomen kahdenvälisiä taloussuhteita säätelevät myös EU:n sisämarkkinoiden säännöt. Suomen ja Viron kahdenvälisistä sopimuksista merkittävimpiä ovat:

·         Sopimus väestörekisteriasiakirjojen laillistamisvaatimuksen poistamisesta (astui voimaan 1.7.2012)

·         Sopimus turvaluokiteltujen tietojen vastavuoroisesta suojaamisesta (astui voimaan 5.6.2007)

·         Sopimus raakaöljyn ja öljytuotteiden vastavuoroisesta varmuusvarastoinnista (astui voimaan 23.12.2006)

·         Sopimus Suomen ja Viron välillä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen yhteistoteutuksista (astui voimaan 19.1.2004)

·         Sopimus valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista (astui voimaan 6.6.2002)

·         Sopimus laittomien maahan saapuneiden ja maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta (astui voimaan 3.10.1996.)

·         Sopimus tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi (astui voimaan 30.12.1993) )

·         Sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojelusta (astui voimaan 3.12.1992)

·         Suomen tasavallan ja Viron tasavallan välinen henkistä yhteistyötä koskeva sopimus (solmittiin vuonna 1937, vahvistettiin vuonna 1992 olevan edelleen voimassa).

 

 

Yhteistyö

Suomen ja Viron suhteille on ominaista vahva historiallinen side. Kahden maan yhteydet ovat erittäin tiiviit ja kattavat monia aloja taloudesta kulttuuriin.

Virolaiset ovat suurin ulkomaan kansalaisten väestöryhmä Suomessa (vuoden 2014 tietojen mukaan 22 % kaikista ulkomaalaisista). Marraskuun 2015 tiedon mukaan Suomessa asuu yhteensä 68 600 virolaista (vakituisesti 50 000 ja väliaikaisesti yli 18 000).

Viron tilastoviraston vuoden 2015 tietojen mukaan Virossa asuu 7 321 suomalaista, mutta heitä arvioidaan olevan noin 9 000. Suurin osa heistä asuu Tallinnassa tai Tallinnan välittömässä läheisyydessä. Virossa opiskelee yli 1 000 suomalaista.

 

PUOLUSTUSYHTEISTYÖ

Viron ja Suomen puolustusyhteistyö on aktiivista ja sisältää sekä säännöllisesti järjestettäviä poliittisia puolustusalan neuvotteluja että käytännön yhteistapahtumia. Vuonna 2012 Viron ja Suomen puolustusministerit Mart Laar ja Stefan Wallin allekirjoittivat puolustusyhteistyön puitesopimuksen 2012–2015. Sen nojalla jatketaan tiedonvaihtoa Itämeren turvallisuustilanteen, puolustussuunnittelun, sotilaallisten voimavarojen kehittämisen, puolustusalan tutkimus- ja kehittämistyön sekä kyberpuolustuksen alalla. Jatketaan myös yhteistyötä sotilashenkilöiden koulutuksen, sotilaallisten harjoitusten sekä EU:n taisteluosastojen ja Naton nopean toiminnan joukkojen osalta.

Tiivistä yhteistyötä on tehty maanpuolustuskoulutuksen ja sotilasopetuksen alueella, samoin Viron ja Suomen välillä tehdään hyvää yhteistyötä yhteishankinnoissa ja asevalvonnassa. Suomi on tukenut Baltian maiden yhteistä maanpuolustuskorkeakoulua (BALTDEFCOL) lähettämällä oppilaitokseen opettajan.

Toukokuussa 2015 virolais-suomalainen yhteistyö käynnistyi YK:n rauhanturvaoperaatiossa UNIFILissä (United Nations Interim Force in Lebanon) Libanonissa, missä Viro osallistuu yhden jalkaväkijoukkueen kokoisella yksiköllä suomalais-irlantilaiseen pataljoonaan. UNIFILin tehtävänä on torjua vihollisuuksien syntyminen, tukea Libanonin asevoimia Etelä-Libanonissa, koordinoida Libanonin ja Israelien hallitusten toimintaa tässä kysymyksessä sekä auttaa takaamaan humanitaarisen avun pääsy siviiliväestölle ja tukea sisäpakolaisten vapaaehtoista ja turvallista kotiinpaluuta.

Yhteistyö kyberturvallisuuden alalla on kasvussa. 13. lokakuuta 2015 Suomi allekirjoitti liittymissopimuksen, jonka nojalla siitä tuli Virossa sijaitsevaan Naton kyberpuolustusosaamiskeskuksen avustava jäsen; Suomen lippu nostettiin keskuksen salkoon 3. marraskuuta 2015. Keskuksessa työskentelee kaksi suomalaista asiantuntijaa.

SÄHKÖISEN HALLINNON YHTEISTYÖ

Suomi ja Viro tekevät tiivistä yhteistyötä sähköisen hallinnon ja sähköisen tiedonsiirron kehittämisessä. Asian edistämiseksi sekä sähköisen tiedonsiirron ja X-Road-yhteistyön vahvistamiseksi pääministeri Andrus Ansip ja Jyrki Katainen allekirjoittivat (sähköisesti) 10. joulukuuta 2013 yhteistyöpöytäkirjan. Pöytäkirjassa sovittiin, että Viro ja Suomi ryhtyvät yhdessä jatkokehittämään julkishallinnon tietojärjestelmien välillä tapahtuvaa tiedonvälitystä eli X-Roadia. Syksyllä 2015 Suomessa käynnistettiin testiversio X-Roadiin perustuvasta Palveluväylästä, joka mahdollistaa rajat ylittävän sähköisen palvelutarjoamisen.

Viron ja Suomen yhteisten sähköisten palveluiden ja tiedonvaihdon osalta on tehty seuraavat aloitteet: molempien maiden verohallinnot ovat testanneet tiedonsiirtoa ja yhteistyön kohteita on kartoitettu Suomen ja Viron sosiaaliviranomaisten välillä.

Helmikuun 2015 alussa valmistui Viron ja Suomen yhteinen julkishallinnon OECD-arviointi, jonka puitteissa tutkittiin myös rajat ylittävien yhteisten sähköisten palveluiden ja infrastruktuurin kehittämisen mahdollisuuksia. OECD:n suositus on kehittää ja sopia korkealla tasolla tarkempi tiekartta rajat ylittävien tiedonsiirron ja palveluiden kehittämiseksi. Tällä hetkellä neuvotellaan tiekartan kehittämisen käynnistämisestä

YHTEISTYÖ SISÄ- JA OIKEUSASIOISSA

Sisäministeriöiden alaisuuteen kuuluvien laitosten välille on luotu hyvät suorat yhteydet. Suuri merkitys rikollisuuden torjunnassa on poliisi-, rajavartio- ja tulliviranomaisten yhteistyöllä rikollisuuden torjumiseksi. Viron ja Suomen huumausaineiden torjuntatyöryhmän yhteistyö on ollut menestyksellistä.

Oikeusalalla tehdään tiivistä ja tuloksellista yhteistyötä. Viron ja Suomen vankiloiden välille on luotu suorat yhteydet, tiedonvaihto on tiivistä samoin kuin vastavuoroiset tutustumis- ja opintovierailut.

Viron ja Suomen syyttäjälaitoksilla on erittäin hyvä yhteistyö, maiden välillä on käytössä jo vuonna 1995 voimaan tullut yhteistyösopimus, jonka nojalla rikosoikeusapuasioita koskevassa yhteistyössä voi keskinäisessä kanssakäymisessä käyttää omaa äidinkieltään. Suomi tekeekin tiiveintä yhteistyötä kansainvälisissä rikosasioissa juuri Viron kanssa. Vuodesta 1998 lähtien on joka kevät järjestetty vuoroin Tallinnassa ja Helsingissä rikosoikeusapuasioissa yhteistyötä tekevien hallinnonalojen pyöreän pöydän neuvottelu. Näihin tapaamisiin osallistuvat molempien maiden oikeusministeriöiden, valtakunnansyyttäjien ja keskusrikospoliisin työntekijät.

Viron ja Suomen oikeusistuimet tekevät myös jokapäiväistä tiivistä yhteistyötä, sillä yhä kasvava osuus oikeudenkäynneistä on rajat ylittäviä. Viron ja Suomen oikeusistuimet tarvitsevat toisiltaan jatkuvasti oikeus- ja virka-apua. Yhteistyö toimii etäkuulusteluista ja -istunnoista aina oikeudenpäätösten täytäntöönpanoon.

Myös Viron oikeuslääketieteen instituutti, Patenttivirasto ja Kilpailuvirasto ovat työasioissa yhteydessä suomalaisiin kollegoihinsa. Työtapaamisia ja virastojen asiantuntijavierailuja järjestetään säännöllisesti, samoin järjestetään yhteisiä koulutuksia.

 

YMPÄRISTÖYHTEISTYÖ

Viron ja Suomen ympäristöyhteistyö on tiivistä, ja yhä enemmän kiinnitetään yhdessä huomiota Itämeren ympäristöturvallisuuden takaamiseen. Suomi ja Viro ovat yhdessä muiden Itämeren maiden kanssa tehneet tuloksellista yhteistyötä Itämeren erityisen herkäksi merialueeksi julistamisen osalta (Particularly Sensitive Sea Area). Itämeren merellisen ympäristön suojelussa tehdään yhteistyötä HELCOMin sekä Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) puitteissa.

Suomenlahti-vuoden 2014 käynnistämä Viron, Suomen ja Venäjän kolmenvälinen yhteistyö on jatkunut. Tavoitteena on selvittää Suomenlahden ekosysteemin tila ja tehdä parannusehdotuksia vuoteen 2021 mennessä.

 

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYHTEISTYÖ

Kahdenvälisen sivistysyhteistyön edellyksenä on molemminpuolinen historian asianmukainen ja riittävä esittely, jonka tärkeyttä myös molempien maiden presidentit ovat korostaneet. Viron ja Suomen opetusministeriöt ovat ilmaisseet valmiutensa edistää toisen maan kielen opetusta kaikilla koulutustasoilla. Koska virolaisten määrä kasvaa Suomessa, vironkielisen opetuksen kysymys on yhä ajankohtaisempi. Vuonna 2012 Helsinkiin avattiin kaksikielinen virolais-suomalainen päiväkoti. Syksyllä 2015 avattiin sen alainen päiväkotiryhmä myös Espooseen. Samoin syksyllä 2015 aloitti kaksikielinen virolais-suomalainen päiväkoti Turussa. Molemmat päiväkodit ovat yksityisiä, mutta kumpikin maa on panostanut paljon niiden perustamiseen ja toiminnan ylläpitämiseen. Vuonna 2008 avattiin Helsingin Latokartanon koulussa kaksikielinen luokka peruskouluikäisille virolaisille lapsille. Vuoden 2009 syksystä lähtien Helsingissä on jo viisi kaksikielistä (viro ja suomi) yhdysluokkaa.

Syyslukukaudella 2014 Helsingin yliopistossa käynnistyi viron kielen opettajan MA-koulutusohjelma. Se mahdollistaa kouluttautumisen viron kielen opettajaksi, mutta myös pätevöitymisen niille, jotka ovat suorittaneet opettajanopinnot Virossa ja haluavat hankkia itselleen Suomen vaatimusten mukaisen opettajan pätevyyden. Monessa Suomen yliopistossa on mahdollista opiskella viron kieltä (Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa sekä Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa). Vironkielisen opetuksen leviämistä on edistänyt merkittävästi vuonna 2007 perustettu Vironkielisen Opetuksen Seura, joka toimii myös vironkielisten päiväkotien perustamisen hyväksi. Vuodesta 2009 lähtien on ollut käynnissä menestyksellinen hanke, jonka puitteissa virolaiset opettajat ja kulttuurihenkilöt käyvät pitämässä Viro-aiheisia oppitunteja kouluissa eri puolilla Suomea.

Virossa tapahtuvaa suomen kielen opetusta Viron valtio on edistänyt etenkin Suomen Viron-instituutin säätiön kanssa. Vuonna 2011 solmitun sopimuksen päämääränä on tukea suomen kielen opetusta Viron peruskouluissa ja lukioissa, säännöllistä opettajien kouluttamista sekä oppimateriaalihankintoja. Virossa opetetaan suomea muutamassa kymmenessä lukiossa valinnaisaineena. Ammattikouluissa suomen kielen kurssit kuuluvat pääasiassa palvelualojen opetussuunnitelmiin. Erittäin suuri edistysaskel oli suomen kielen ja kulttuurin professuurin avaaminen Tarton yliopistoon vuoden 2006 syyskuussa. Suomen kieltä ja kulttuuria on mahdollista opiskella Tarton ja Tallinnan yliopistoissa.

Viron kielen instituutissa on tekeillä Viro–suomi-suursanakirja, joka sisältää noin 93 000 hakusanaa ja jonka on määrä valmistua Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden lopulla ja Viron itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden alussa (vuoden 2017 lopulla, vuoden 2018 alussa).

Viron ja Suomen tiedeyhteisöjen ja yritysten välinen yhteistyö on yhä tiiviimpää. Virolaisten ja suomalaisten tutkijoiden yhteisjulkaisujen määrä kasvaa jatkuvasti – kun vuonna 2006 ilmestyi 101 yhteistä tiedejulkaisua, vuonna 2013 niitä oli jo 373. Tavoitteena on Euroopan unionin puiteohjelman ohella jatkaa yhteistyötä sekä kahden- että monenvälisissä kokoonpanoissa, kuten BONUS-ohjelma ja NordForsk. Suomen Akatemia ja Viron tutkimusneuvosto käyttävät myös vastavuoroisesti asiantuntijoitaan, esimerkiksi tutkimusinfrastruktuurin hauissa. Myönteinen esimerkki tutkimusinfrastruktuurin kehittämisestä on Viron ja Suomen materiaalintutkimuksen yhteisen säteilylinjan (FinEst Beam) rakentaminen MAX IV -synkrotronikeskuksessa Lundissa Ruotsissa. Hankkeen virolaisena kumppanina on Tarton yliopisto. Synkrotronisäteilyn avulla tutkitaan nanoteknologisia materiaaleja, esimerkiksi tulevaisuuden sähköautojen akkuja varten. Esiin voidaan nostaa myös Viron ympäristöntutkimusobservatorion mittausaseman integrointi Suomen SMEAR-mittausasemien verkostoon. Järvseljiin perustettu metsäekosysteemin ja ilmakehän keskinäisen vaikutuksen mittausasema ja sen 130-metrinen masto ovat osa Viron tutkimusinfrastruktuurikohdetta ”Viron ympäristöntutkimusobservatorio”, joka on liitetty Suomen SMEAR-mittausasemaverkostoon.

Yhteistyötä tehdään myös sähköisen opetuksen kehittämisessä. 29. tammikuuta 2014 Suomen ja Viron opetusministerit Krista Kiuru ja Jaak Aaviksoo allekirjoittivat maiden välisen yhteistyöasiakirjan pilviteknologioiden käyttöönotosta ja kehittämisestä. Tulevaan koulutuspilvipalveluun eli EduCloudiin tullaan kokoamaan sähköisiä oppimateriaaleja ja oppimissovelluksia, joita voivat käyttää sekä oppilaat ja opettajat. Yhteistyössä suomalaisen EduCloud Alliancen kanssa on valmistunut koulutuspilven uudistettu tiekartta. Ensimmäiseksi hankkeessa edetään rajat ylittävän hakujärjestelmän sekä tunnistautumisen ja valtuutusten mahdollistamiseen.

Taloussuhteet

Lähteet: Viron tilastovirasto, Viron keskuspankki ja Elinkeinoelämän kehittämissäätiö

Viron ja Suomen välillä on allekirjoitettu kaikki tärkeimmät taloussopimukset, mukaan lukien sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus, sopimus taloudellisesta yhteistyöstä ja avunannosta, sopimus kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi, lentoliikennesopimus, sopimus keskinäisestä avunannosta tulliasioissa sekä tieliikennesopimus. Viron ja Suomen kahdenvälisiä taloussuhteita ovat 1. toukokuuta 2004 lähtien säädelleet EU:n sisämarkkinoiden säännöt.

KAUPPAVAIHTO

Suomi on pitkään ollut Viron tärkein talous- ja kauppakumppani. Vuoden 2015 tietojen perusteella Suomi on edelleen Viron suurin kauppakumppani (15,2 % kokonaiskaupasta). Suomi on Viron tärkein tuontikumppani (14,5 % kokonaistuonnista) ja toiseksi tärkein vientikumppani Ruotsin jälkeen (16 % kokonaisviennistä, Ruotsi 18,8 %). Tärkeimpiä vientituotteita Suomeen ovat koneet ja laitteet (27,5 %), metallit ja metallituotteet (13,64 %), muut teollisuustuotteet (10,8 %) sekä puu ja puutuotteet (7,6 %). Suomesta tuodaan Viroon koneita ja laitteita (23,3 %), kivennäistuotteita (20,2 %), metalleja ja metallituotteita (10,9 %) sekä kuljetusvälineitä (5,6 %). Kaupan vaihtotase on Virolle alijäämäinen.

Viron ja Suomen välinen kauppavaihto vuosina 2006-2015 (miljardeina euroina):

 

Vuosi

Vienti

Osuus viennistä, %

Tuonti

Osuus tuonnista, %

Tase

2006

1 391.1

18.0

1 939.3

18.1

- 548.2

2007

1 422.0

17.7

1 772.2

15.5

- 350.2

2008

1 557.9

18.4

1 540.1

14.1

17.8

2009

1 201.4

18.5

1 047.2

14.4

154.2

2010

1 487.6

17.0

1 378.1

14.9

109.5

2011

1 807.8

15.0

1 604.5

12.6

203.3

2012

1 817.8

14.5

2 105.7

14.4

-287.9

2013

1 984.2

16.1

2 087.3

15.0

-103.1

2014

1 847.5

15.3

2 092.3

15,3

-244.8

2015

1 860.7

16.0

1 894.5

14.5

-33.8

 

INVESTOINNIT JA YRITYSTOIMINTA

Suomi on heti Ruotsin jälkeen ollut toiseksi suurin Viron talouteen sijoittanut maa koko Viron itsenäisyyden ajan. Viron keskuspankin mukaan vuonna 2015 Viroon tehdyistä suorista investoinneista 3,9 miljardia euroa eli 22,6 % tuli Suomesta. Eniten investointeja tehtiin kiinteistösektorille (30,2 %), jalostusteollisuuteen (22,7 %), tukku- ja vähittäiskauppaan (14,1 %) sekä rahoitus- ja vakuutustoimintaan (6,5 %).

Suomi on Virosta ulkomaille tehtyjen sijoitusten neljäs kohdemaa. Suorat investoinnit Virosta Suomeen muodostivat 0,4 miljardia euroa eli 7,1 % kaikista ulkomaille tehdyistä investoinneista (kasvua vuoteen 2014 verrattuna 120 miljoonaa euroa eli 1,7 %). Virolaiset sijoitukset Suomeen kohdistuvat lähinnä rahoitus- ja vakuutusalalle (23,9 %), jalostusteollisuuteen (21,7 %), kuljetus- ja varastointisektorille (20,4 %) sekä kiinteistösektorille (15,4 %).

Viron liikerekisterin tietojen mukaan vuoden 2016 alussa Viroon oli rekisteröitynyt yhteensä 5 503 suomalaisomisteista yritystä (joista täysin suomalaisessa omistuksessa on 2 942 yritystä).

 

 

EAS, KAUPPAYHDISTYS JA KAUPPAKAMARI

Vuodesta 2002 Helsingissä on toiminut Viron elinkeinoelämän kehittämissäätiön EAS:n Suomen-edustusto, jonka tavoitteena on Viron mahdollisuuksien esittely suomalaisille sijoittajille sekä Suomen markkinoille saapuvien virolaisten yritysten auttaminen.

Vuodesta 1990 Suomessa on toiminut Suomalais-Eestiläinen Kauppayhdistys (SEKY, www.seky.fi), johon kuuluu pääasiassa Virossa toimivia suomalaisyrityksiä ja Virosta mahdollisesti kiinnostuneita yrityksiä. SEKYn päätavoite on tiivistää Viron ja Suomen liike-elämän suhteita ja auttaa luomaan uusia yhteyksiä. Virossa toimii vastaavasti Suomalais-Eestiläinen Kauppakamari (FECC, www.fecc.ee), joka välittää liikekontakteja Virossa toimivien suomalaisten yritysten ja tytäryhtiöiden sekä virolaisten yritysten välillä ja jakaa jäsenilleen tietoa Viron taloudesta.

Viron suurlähetystön, Suomalais-Eestiläinen Kauppakamarin, Viron elinkeinoelämän kehittämissäätiön ja Suomen paikallisten teollisuuskamarien yhteistyönä käynnistettiin syksyllä 2007 Viron taloutta käsittelevä seminaarisarja Verkotu Viroon. Seminaareja on pidetty Tampereella, Turussa, Oulussa, Kotkassa ja Helsingissä, tapahtumasarjaa on tarkoitus jatkaa myös muissa kaupungeissa.

MATKAILU

Suomi on Viron matkailualan tärkein markkina-alue. Suomalaisten matkailijoiden osuus kaikista Virossa majoittuneista ulkomaalaisista matkailijoista oli vuonna 2015 edellisvuosien tapaan korkea, yhteensä 42,1 % kaikista yöpymisistä. Vuonna 2015 Suomesta tuli majoittuvia matkailijoita Viroon yhteensä 907 052, mikä on hieman vähemmän kuin vuoden 2014 ennätystulos (915 540). Viron keskuspankin tilastojen mukaan Suomesta Viroon tehtiin vuonna 2014 yhteensä 2,4 miljoonaa käyntiä.

Samoin Suomi on ollut Virosta saapuvien matkailijoiden tärkein ulkomaankohde. Viron tilastoviraston vuoden 2015 tietojen mukaan virolaiset tekivät Suomeen 217 000 yöpymismatkaa.

ENERGIAYHTEISTYÖ

Suomen ja Viron välinen energiayhteistyö on viime vuosina vilkastunut huomattavasti. Tärkein käynnissä oleva yhteistyöhanke tällä hetkellä on Viroa ja Suomea yhdistävän kaasuputken Balticconnectorin rakentamine. Viro, Suomi ja Euroopan komissio allekirjoittivat Balticconnectorin tiekartan heinäkuussa 2014. Viron ja Suomen kehittäjät ovat esittäneet hankkeen rahoitushakemuksen Verkkojen Eurooppa -erillisrahastolle (Connecting Europe Facility, CEF). Kahden maan välisen kaasuputken on määrä valmistua viimeistään vuonna 2020.

6. maaliskuuta 2014 Viron ja Suomen välillä otettiin käyttöön merenalainen sähkökaapeli Estlink-2, joka täydentää vuonna 2006 käyttöön otettua Estlink-1-kaapelia. Näiden kahden kaapelin siirtokapasiteetti on yhteensä 1 000 MW. Kesäkuussa 2013 otettiin käyttöön Eleringin ja Wärtsilän yhteistyössä rakentama Kiisan varavoimalaitoksen ensimmäinen osa. Jälkimmäinen valmistui vuonna 2014. Yhdessä ne pystyvät tuottamaan kuudenneksen Viron sähköntuotannosta huippukysynnän aikaan. Voimalaitos käyttää Wärtsilän dieselgeneraattoreita ja toimii sekä dieselpolttoaineella että maakaasulla. Kiisan varavoimalaitos on yksi koko Pohjoismaiden ja Baltian maiden moderneimmista.

LIIKENNE

Liikenteen alalla Viro ja Suomi tekevät yhteistyötä useissa kysymyksissä. Suomi, Ruotsi ja Viro ovat laatineet jäänmurtajatoiminnan pöytäkirjan, joka on erinomainen esimerkki alueellisesta yhteistyöstä, onnistuneesta tehostamisesta ja säästöistä. Viron ja Suomen jäänmurtajayhteistyö mahdollistaa osaltaan kauppakuljetusten esteettömän liikkumisen alueella.

Viro on myös kiinnostunut yhteistyöstä Suomen ja muiden Pohjoismaiden kanssa yhteisen, innovatiivisen matkalippujärjestelmän luomisessa – MaaS eli Liikkuminen Palveluna on palveluntarjoamisen malli, jossa asiakkaan matkustustarpeet ratkaistaan yhden käyttöliittymän ja palveluntarjoajan kautta. Liikkumispalveluihin kuuluvat esimerkiksi joukkoliikenne- ja autoilupalvelut.

Tallinnan ja Helsingin ja sitä kautta laajemmin Viron ja Suomen välisten yhteyksien kehittämisessä tekevät yhteistyötä sekä Tallinnan ja Helsingin satamat (Projekt TwinPort) että kaupungit ja valtion virastot. FinEst Smart Mobility -hankkeelle on haettu Interreg-rahoitusta. Hanke parantaa liikenteen sujuvuutta ja ihmisten asiakaskokemusta (pääsy satamiin, mobiilipysäköinti, yhteinen lippujärjestelmä).

Viro arvostaa myös Suomen tukea Rail Baltic -hankkeessa, jonka toteutuminen on yhtenä edellytyksenä on Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelisuunnitelman etenemiselle. Suomi haluaa panostaa Rail Baltic -hankkeeseen ei vain sopijapuolena vaan kokemuksellaan, koska Suomi on ennenkin tehnyt vastaavia valtioiden välisiä sopimuksia liikenneinfrastruktuurin perustamiseksi. Suomen edustajat osallistuvat säännöllisesti Task Force -tapaamisiin.

Helsinki–Tallinna-rautatietunnelin jatkotutkimushankkeen rahoitushakemus esitettiin Keskisen Itämeren ohjelmaan 23. lokakuuta 2016 (hankekumppanit Uudenmaan liitto, Viron talous- ja viestintäministeriö, Suomen liikennevirasto, Harjun maakunta, Helsingin ja Tallinnan kaupungit). Hankkeessa on määrä laatia perusteellinen kannattavuusselvitys Helsingin ja Tallinnan välisestä liikenneyhteydestä. FinEst Transport Linkin osarahoitushakemus on suuruudeltaan 1,188 miljoonaa euroa, jolla toteutetaan kannattavuusselvitys, liikennestrategioiden yhtenäistäminen ja toteutussuunnitelma. Esiselvityksen mukaan hankkeen edellytyksenä on Rail Baltic -rautatiereitin rakentaminen. Euroopan tasolla kiinteä yhteys mahdollistaa Itämeren alueen liittämisen yhtenäiseen manneryhteyksien kattamaan liikenneverkostoon.

Lisäksi Viro ja Suomi tekevät tiivistä yhteistyötä FINEST Smart TwinCityn kehittämisessä. Siitä tulee ensimmäinen Euroopan unionin rajat ylittävä älykaupungin tutkimuskeskus ja demolaboratorio. Älykaupunkikonsepti perustuu siihen ajatukseen, että tieto- ja viestintäteknologiat parantavat kaupungin toimivuutta lisäämällä sen tehokkuutta ja kilpailukykyä.

 

MAATALOUS 

Viron ja Suomen maatalousministeriöt ja hallinnonalan virastot tekevät yhteistyötä tiedonvaihdon muodossa, samoin maiden maatalousministerit ja ministeriöiden kansliapäälliköt tapaavat säännöllisesti.

On sovittu virkamiesten vastavuoroisista harjoittelumahdollisuuksista molempien maiden ministeriöissä ja niiden alaisissa laitoksissa. Yhteistyötä ja tiedonvaihtoa tehdään myös aiheperusteisesti, esimerkiksi biotalousstrategian kysymyksissä ja alueellisen yhteistyön puitteissa.

Suomi on erittäin merkittävä virolaista ruokaa ja ruokakulttuuria esittelevän kampanjan kohdemaa.

 

Kulttuuriyhteistyö

Viron ja Suomen kulttuurisuhteet ovat hyvin läheiset, kulttuuria esittelevien tapahtumien määrä ja taso on merkittävä.

Suomessa asuvien Viron kansalaisten ja Viron Suomeen suunnatun yrittäjyyden tukemiseksi syntyi ajatus perustaa Helsinkiin Viro-keskus (Eesti Maja). Vuonna 2010 avattu Viro-keskus on ns. uuden sukupolven Eesti Maja, johon on koottu yhdeksi kokonaisuudeksi sekä Viroa esittelevät (Viro-instituutti Suomessa, Viron matkailun edistämiskeskus), vientiä ja investointien hankkimista edistävät (Viron elinkeinoelämän kehittämissäätiö EAS) että Viro-ystävyystoimintaa edistävät ja maahanmuuttajien sopeutumista tukevat (Tuglas-seura, Suomen Viro-yhdistysten liitto) toiminnot. Virossa Suomen ja Viron välisiä kulttuuri- ja taloussuhteita kehittää vuonna 1994 perustettu Suomen Viron-instituutti, jonka johtajana toimii Anu Laitila.

Vuoden 2015 avainsana oli musiikki; Jean Sibeliuksen juhlavuosi Suomessa ja musiikin teemavuosi Virossa takaisivat erinomaiset mahdollisuudet entistä parempaan yhteistyöhön. Suomessa järjestettiin ennätysmäärä virolaisia musiikkitapahtumia (n. 170): suomalaiset orkesterit esittivät virolaisten säveltäjien teoksia, virolaiset muusikot osallistuivat suomalaisille musiikkifestivaaleilla, virolaiset kapellimestarit johtivat suomalaisia orkestereita ja mikä tärkeintä, solmittiin paljon uusia yhteistyösopimuksia. Vox Clamantisin, Tallinnan kamariorkesterin ja Viron filharmonian kamarikuoron konsertit ovat vain muutamia esimerkkejä suurlähetystön avulla järjestetyistä tapahtumista. Suomen vanhimman musiikkitapahtuman Turun musiikkijuhlien ohjelmistossa oli ensimmäistä kertaa Viro-osuus, joka näkyi hyvin myös tiedotusvälineissä; Estonian Voices ja Estonian Cello Ensemble konsertoivat täysille saleille. Suomen suurimmassa konserttirakennuksessa Musiikkitalossa järjestettiin neljä konserttia: Mari Kalkun ja Runorun, Trad.Attack!, Estonian Voices sekä MiaMee; konserttisarja jatkuu vuonna 2016. Finlandia-talon konsertissa Nuorten soiva Sibelius esiintyivät Viron radion tyttökuoro (joht. Aarne Saluveer) sekä Estonian poikakuoro (joht. Hirvo Surva).

Vuosi 2015 oli myös erittäin menestyksekäs elokuvavuosi: kaksi virolais-suomalaista yhteistuotantoa saivat ensi-iltansa Suomessa. Maaliskuussa tuli ensi-iltaan Klaus Härön Miekkailija ja kansainvälisellä Rakkautta ja anarkiaa -festivaalilla Elmo Nügasen 1944, jonka näytöksen avasi ulkoministeri Marina Kaljurand. Virolainen ohjelmisto Rakkautta ja anarkiaa -festivaalilla oli menestyksellinen, vuonna 2015 festivaaleilla nähtiin Martti Helden Risttuules, Jaan Toomikin Maastik mitme kuuga ja Veiko Õunpuun Roukli; myös virolaisia lyhytelokuvia oli ohjelmistossa. Yhteistyössä Viro-instituutin kanssa suurlähetystö järjesti festivaalin puitteissa elokuvaklubin, jossa esitettiin Baltic Media and Film Schoolin opiskelijaelokuvia ja jossa esiintyi Elephants From Neptune -yhtye.

Vuonna 2015 ilmestyi useita virolaisten kirjailijoiden teoksia suomennoksina. Rein Raudin romaani Rekostruktio sai huomiota osakseen sekä kirjallisuustoimittajilta että -tapahtumilta.

Turun ja Helsingin kirjamessuille osallistui useita virolaisia kirjailijoita (Meelis Friedenthal, Rein Raud, Indrek Hargla), järjestettiin kirjaesittelyitä ja kirjailijahaastatteluja. 

Vuonna 2014 virolainen teatteri osallistui kunniavieraana kattavalla Case Viro -ohjelmistolla Pohjoismaiden suurimpaan teatteritapahtumaan Tampereen teatterikesään. Osallistuminen teatterifestivaaleille kantaa hedelmää – tammikuussa 2015 Tallinnan kaupunginteatteri esiintyi vierailijana Espoon kaupunginteatterissa näytelmällä Peto kuun kamaralla. Maaliskuussa 2016 Espoon teatterissa järjestettiin Virolaisen teatterin viikko, jolla Tallinnan kaupunginteatteri ja Viljandin Ugala-teatteri esittivät vierailunäytökset. Ohjelmassa oli myös teatteriaiheisia keskusteluja ja Virolaisen teatterin suurlähettiläät -näyttely. Kansainvälisen teatterifestivaali Stagella esiintyi Von Krahl -teatteri näytelmällä How the West Was Won.

Vuonna 2015 Suomen taideyleisölle esiteltiin nuorta palkittua graafikkoa Ats Nukkia. Esillä oli myös osa pohjoismaisen muotipiirrosnäyttelyn teoksista (neljä virolaista taiteilijaa). Valokuvaaja Annika Haasin romaniaiheinen näyttely oli esillä sekä suurlähetystössä että Tampereen kaupungingalleriassa. Teoksiaan esittelivät myös vanhemman polven mestarit kuvanveistäjä Terje Ojaver ja taidemaalari Einar Vene. Vuosi 2016 käynnistyi tekstiilitaiteilija Peeter Kuutman kudonnaisnäyttelyllä.

Vuoden 2015 lopulla koettiin historiallinen kulttuuritapahtuma: Helsingin Eesti Maja – Viro-keskuksessa perustettiin Suomalais-virolainen kulttuurisäätiö 10.12.2015. Säätiön alkupääoman 50 000 euroa keräsi vuonna 2014 perustettu Suomalais-virolaisen kulttuuriyhteistyön tukiyhdistys.

”Henkisen yhteistyön sopimuksen” mukaisesti Virossa, Suomessa ja Unkarissa vietetään joka vuosi heimopäiviä lokakuun kolmantena viikonloppuna (vuoden 1991 jälkeen tähän tapaan ovat liittyneet myös Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat). Suomalais-ugrilaisten kansojen, niiden kielten ja kulttuurin olemassaolon ja tilanteen tiedostamisen kannalta suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressit ovat olleet erittäin tärkeitä. Edellinen konferenssi oli vuonna 2012; seuraava, järjestyksessään seitsemäs kongressi, järjestetään Lahdessa 15.–17.6.2016.

TopBack