Eesti English
Suomi
Suomen ja Viron suhteet »

Suomen ja Viron suhteet



päivitetty: 25.04.2018

- Tärkeimmät vierailut
- Tärkeimmät sopimukset
- Kahdenvälinen yhteistyö
- Taloussuhteet
- Kulttuuriyhteistyö

 

Suomi tunnusti Viron vuonna 1920, ja diplomaattiset suhteet palautettiin 29. elokuuta 1991. Uudelleenitsenäistyneen Viron ensimmäinen Suomen-suurlähettiläs oli Lennart Meri.

Viron nykyinen Suomen-suurlähettiläs on Margus Laidre, joka luovutti valtuuskirjeensä Suomen tasavallan presidentille Sauli Niinistölle 2. syyskuuta 2014. Suomen Tallinnan-suurlähetystöä johtaa suurlähettiläs Kirsti Narinen, joka aloitti tehtävässään 18. syyskuuta 2014.

Virolla on Suomessa kahdeksan kunniakonsulia: Oulussa, Turussa, Kotkassa, Maarianhaminassa, Vaasassa, Kuopiossa, Rovaniemellä ja Tampereella. 

Suomella on Virossa kolme kunniakonsulia. 

Viron parlamentin Riigikogun XIII kokoonpano perusti Viro–Suomi-ystävyysryhmän 2. huhtikuuta 2015 (puheenjohtaja Kalle Palling). Suomen eduskunnan Viro-ystävyysryhmä järjestäytyi helmikuussa 2016 (puheenjohtaja Krista Kiuru).

Tärkeimmät vierailut

Suomeen

marraskuu 2017

presidentti Kersti Kaljulaid ”Suomi–Viro 200”-juhlallisuuksissa

lokakuu 2017

pääministeri Jüri Ratas tapaamiset suursijoittajien kanssa

lokakuu 2017

presidentti Kersti Kaljulaid Hanaholmenin tulevaisuusfoorumissa

syyskuu 2017

puolustusministeri Jüri Luik ensivierailu

maaliskuu 2017

presidentti Kersti Kaljulaid valtiovierailu

tammikuu 2017

puolustusministeri Margus Tsahkna ensivierailu

tammikuu 2017

ulkoministeri Sven Mikser ensivierailu

joulukuu 2016

Pääministeri Jüri Ratas ensivierailu

marraskuu 2016

Viron ulkoministeriön EU-asioiden alivaltiosihteeri Matti Maasikas

lokakuu 2016

presidentti Kersti Kaljulaid ensivierailu

syyskuu 2016

ulkoministeri Jürgen Ligi ensivierailu

kesäkuu 2016

presidentti Toomas Hendrik Ilves VII Suomalais-ugrilaisten kansojen

Maailmankongressi Lahdessa

toukokuu 2016

pääministeri Taavi Rõivas

huhtikuu 2016

presidentti Toomas Hendrik Ilves työvierailu

maaliskuu 2016

presidentti Toomas Hendrik Ilves (luento Väinö Tannerin säätiössä)

marraskuu 2014

pääministeri Taavi Rõivas

 

Viroon

kesäkuu 2017

presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Juha Sipilä Suomi 100 -juhlallisuuksissa Tallinnassa

kesäkuu 2017

ulkoministeri Timo Soini

toukokuu 2017

puolustusministeri Jussi Niinistö

toukokuu 2017

presidentti Sauli Niinistö Lennart Meri -konferenssissa

marraskuu 2016

pääministeri Juha Sipilä 

toukokuu 2016

presidentti Sauli Niinistö valtiovierailu

kesäkuu 2015

pääministeri Juha Sipilä ensivierailu

kesäkuu 2015

puolustusministeri Jussi Niinistö ensivierailu

kesäkuu 2015

ulkoministeri Timo Soini ensivierailu

kesäkuu 2014

pääministeri Alexander Stubb ensivierailu

 

Tärkeimmät sopimukset

Viron ja Suomen välinen sopimuksellinen pohja on pitkälle kehittynyt sekä määrällisesti että sisällöllisesti. Alkaen 1. toukokuuta 2014 Viron ja Suomen kahdenvälisiä taloussuhteita säätelevät myös EU:n sisämarkkinoiden säännöt. Suomen ja Viron kahdenvälisistä sopimuksista merkittävimpiä ovat:

  • Sopimus väestörekisteriasiakirjojen laillistamisvaatimuksen poistamisesta (astui voimaan 1.7.2012)
  • Sopimus turvaluokiteltujen tietojen vastavuoroisesta suojaamisesta (astui voimaan 5.6.2007)
  • Sopimus raakaöljyn ja öljytuotteiden vastavuoroisesta varmuusvarastoinnista (astui voimaan 23.12.2006)
  • Sopimus Suomen ja Viron välillä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen yhteistoteutuksista (astui voimaan 19.1.2004)
  • Sopimus valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista (astui voimaan 6.6.2002)
  • Sopimus laittomien maahan saapuneiden ja maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta (astui voimaan 3.10.1996.)
  • Sopimus tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi (astui voimaan 30.12.1993) )
  • Sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojelusta (astui voimaan 3.12.1992)
  • Suomen tasavallan ja Viron tasavallan välinen henkistä yhteistyötä koskeva sopimus (solmittiin vuonna 1937, vahvistettiin vuonna 1992 olevan edelleen voimassa).

Kahdenvälinen yhteistyö

Suomen ja Viron suhteille on ominaista vahva historiallinen side. Kahden maan yhteydet ovat erittäin tiiviit ja kattavat monia aloja taloudesta kulttuuriin.

Virolaiset ovat suurin ulkomaan kansalaisten väestöryhmä Suomessa. Marraskuun 2017 tiedon mukaan Suomessa asuu yhteensä 70 618 virolaista (vakituisesti 52 029 ja väliaikaisesti 18 589).

Viron tilastoviraston vuoden 2016 kesäkuun tietojen mukaan Virossa asuu 7 659 suomalaista, mutta heitä arvioidaan olevan noin 9 000. Suurin osa heistä asuu Tallinnassa tai Tallinnan välittömässä läheisyydessä. Virossa opiskelee yli 1 000 suomalaista.

Viron ministeriöillä on monipuolista yhteistyötä Suomen kanssa. Kahdenvälinen yhteistyö ja yhteydet suomalaisten kumppaneiden kanssa ovat erityisen mainittavia maanpuolustuksessa, taloudessa, koulutuksen ja tutkimuksen alalla, kulttuurissa sekä sisäasioissa ja oikeusasioissa.

Tietotekniikka on erityisasemassa Viron ja Suomen välisessä yhteistyössä. Viro ja Suomi tekevät tiivistä yhteistyötä sähköisen hallinnon ja tiedonvaihdon kehittämisessä. Asian edistämiseksi sekä sähköisen tiedonvaihdon ja X-Road-yhteistyön vahvistamiseksi pääministeri Andrus Ansip ja Jyrki Katainen allekirjoittivat yhteistyöpöytäkirjan 10. joulukuuta 2013. Pöytäkirjassa sovittiin, että Viro ja Suomi ryhtyvät yhdessä jatkokehittämään julkishallinnon tietojärjestelmien välillä tapahtuvaa tiedonvaihtoa eli X-Roadia. Syksyllä 2015 Suomessa käynnistettiin testiversio X-Roadiin perustuvasta Palveluväylästä, joka mahdollistaa rajat ylittävän sähköisen palveluntarjoamisen. 10. toukokuuta 2016 pääministerit Taavi Rõivas ja Juha Sipilä allekirjoittivat sähköisesti tähänastisen yhteistyön jatkoksi yhteisen lausuman, jolla käynnistettiin Viron ja Suomen välinen tiedonvaihto jaetulla X-Road-alustalla.

Nyt X-Roadin kautta tapahtuva tiedonvaihto Viron ja Suomen julkishallinnon tietojärjestelmien välillä on mahdollista. Kesäkuussa 2017 perustettiin yhdistys Nordic Institute for Interoperability Solutions (MTÜ Põhjala Koosvõimelahenduste Instituut), jonka tehtävänä on edistää taustaväylä X-Roadin kehitystyötä. Tiedonvaihdolla on luotu edellytykset rajat ylittävien sähköisten palveluiden käyttöönotolle. Yhteistyö tiedonvaihdon käynnistämiseksi tehdään seuraavilla osa-alueilla: väestörekisterin, yritysrekisteri, sähköiset reseptit, sosiaaliturva, sairaanhoito ja merenkulku.

Tallinna ja Helsingin välinen tunneli on noussut vahvasti esiin tulevaisuuden uutena yhteistyökohteena. 7. helmikuuta 2018 pidettiin Tallinnassa FinEst Link -projektin loppuraportin julkistamiskonferenssi, johon osallistuivat mm. Viron ja Suomen liikenneministerit sekä Tallinnan ja Helsingin kaupunginjohtajat.

 

Tallinna–Helsinki-rautatietunnelin kannattavuuskartoituksen valmistumisen jälkeen Viron talous- ja viestintäministeriö sekä Suomen liikenne- ja viestintäministeriö ovat perustaneet työryhmän, joka päättää tunnelihankkeen seuraavat askeleet. Yksi työryhmän tehtävistä on tutkia jatkotutkimusten tarvetta ja niiden rahoitusmahdollisuuksia. Työssään työryhmä lähtee FinEst Link -projektin raportin tuloksista ja suosituksista. Se myös arvioi tunnelin pitkäaikaisia talousvaikutuksia, rahoitusta sekä liikennettä ja logistiikkaa koskevia kysymyksiä tekniikan kehityksen huomioon ottaen.

PUOLUSTUSYHTEISTYÖ

Viron ja Suomen puolustusyhteistyö on aktiivista ja sisältää sekä säännöllisesti järjestettäviä puolustuspoliittisia neuvotteluja että käytännön yhteistoimintaa. Virolla ja Suomella on puolustusyhteistyön puitesopimus, jonka nojalla jatketaan tiedonvaihtoa Itämeren turvallisuustilanteen, puolustussuunnittelun, sotilaallisten voimavarojen kehittämisen, puolustusalan tutkimus- ja kehittämistyön, harjoitusten sekä kyberpuolustuksen alalla.

Tiivistä yhteistyötä on tehty maanpuolustuskoulutuksen ja sotilasopetuksen alueella, samoin Viron ja Suomen välillä tehdään hyvää yhteistyötä yhteishankinnoissa ja asevalvonnassa. Suomi on tukenut Baltian maiden yhteistä maanpuolustuskorkeakoulua (BALTDEFCOL) lähettämällä oppilaitokseen opettajan.

Toukokuussa 2015 virolais-suomalainen yhteistyö käynnistyi YK:n rauhanturvaoperaatiossa UNIFILissä Libanonissa (United Nations Interim Force in Lebanon), missä Viro osallistuu yhden jalkaväkijoukkueen kokoisella yksiköllä suomalais-irlantilaiseen pataljoonaan. Virolainen jalkaväkijoukkue palvelee UNIFILin länsisektorilla Israelin rajalla, ja sen pääasiallisena tehtävänä on suorittaa tarkkailua ja partiointia sekä työskennellä tarkastuspisteillä. Virolaiset tekevät myös puolustusalan yhteistyötä Libanonin asevoimien kanssa. Irlantilais-suomalainen yhteispataljoona päättää toimintansa vuoden 2018 lopussa.

Suomi on ollut Virossa sijaitsevan Naton kyberpuolustusosaamiskeskuksen avustava jäsen lokakuusta 2015 lähtien. Keskuksessa työskentelee kaksi suomalaista asiantuntijaa. Viro on yksi Suomessa toimivan Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen perustajajäsenistä.

Taloussuhteet

Lähteet: Viron tilastovirasto, Viron keskuspankki ja Elinkeinoelämän kehittämissäätiö.

Viron ja Suomen välillä on allekirjoitettu kaikki tärkeimmät taloussopimukset, mukaan lukien sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus, sopimus taloudellisesta yhteistyöstä ja avunannosta, sopimus kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi, lentoliikennesopimus, sopimus keskinäisestä avunannosta tulliasioissa sekä tieliikennesopimus. Viron ja Suomen kahdenvälisiä taloussuhteita ovat 1. toukokuuta 2004 lähtien säädelleet EU:n sisämarkkinoiden säännöt.

KAUPPAVAIHTO

Suomi on pitkään ollut Viron tärkein talous- ja kauppakumppani. Merkittävimpien kauppakumppaneiden joukossa Suomi on yhä edelleen Viron suurin kauppakumppani (n. 14–15 % kokonaiskaupasta). Suomi on Viron tärkein vienti- ja tuontikumppani.

 

Viimeisten kuuden vuoden suurin kauppavaihto kirjattiin vuonna 2017 (4,2 miljardia euroa, kasvua edellisvuodesta +13 %). Kauppavaihto kasvoi lähinnä tuonnissa (+18 %). Vienti Suomeen kasvoi sekin melkein 9 %.

 

Viron ja Suomen kauppavaihto vuosine 2012–2017 (miljardia euroa):

Vuosi

Vienti

Osuus %

Tuonti

Osuus %

Tase

Kokonaiskauppa

Osuus %

2012

1.8

14.5

2.1

14.9

-0.3

3.9

14.7

2013

2.0

16.1

2.1

15.0

-0.1

4.1

15.5

2014

1.8

14.9

2.1

15.2

-0.3

3.9

15.1

2015

1.8

15.7

1.9

14.5

-0.1

3.7

15.1

2016

1.9

15.9

1.8

13.0

0.1

3.7

14.4

2017

2.1

16.1

2.1

14.1

0.02

4.2

15.1

 

Tärkeimpiä vientituotteita Suomeen ovat koneet ja laitteet (29 % viennistä), joiden arvo on noin 0,5–0,6 miljardia euroa. Tärkeimpiä tämän ryhmän tuotteita ovat pultit, paneelit, siirtomekanismien osat,  muuntajat ja staattiset muuntimet, sähkömoottoreiden ja -generaattoreiden osat, eristetyt sähköjohdot ja kaapelit sekä puhelimet. Toiseksi tärkeimpiä vientituotteita ovat metallit ja metallituotteet (14 %) (rauta- ja teräsrakenteet, rauta- ja terässäiliöt, tankit ja putkiyhteet, alumiinituotteet) sekä kolmanneksi tärkeimpiä muut teollisuustuotteet (11 %) (kalusteet tykötarpeineen ja johdannaisineen, valaisimet sekä puutalot). Puun ja puutuotteiden osuus viennistä on noin 7–8 %.

 

Tärkeimpiä tuontituotteita ovat koneet ja laitteet (21 %). Lisäksi tuodaan kivennäistuotteita (kaasuöljyt, bensiini ja sähköenergia), jonka osuus tuonnista on 12 %. Metallin ja metallituotteiden tuonti on samaa suuruusluokkaa.

INVESTOINNIT JA YRITYSTOIMINTA

Suomi on heti Ruotsin jälkeen ollut toiseksi suurin Viron talouteen sijoittanut maa koko Viron itsenäisyyden ajan. Suomen ja Ruotsin suorien investointien osuus Virossa on noin 50 %.

Miljoonaa euroa

31.12.2012

31.12.2013

31.12.2014

31.12.2015

31.12.2016

31.12.2017

Suorat investoinnit Virossa

14 352.3

16 011.3

17 210.1

17 323.1

18 373.6

19 301,4

Suomi

  3 352.6

  3 447.4

  3 616.1

  3 916.7

  4 220.4

  4 301.5

Suorat investoinnit ulkomaille

  4 596.5

  4 997.6

  5 290.7

  5 711.6

  6 238.3

  6 420.5

Suomi

     246.0

     204.6

     293.1

     407.4

     430.9

     589.1

 

31.12.2017 tietojen mukaan Viroon suunnatuista suorista investoinneista 22 % on peräisin Suomesta – yhteensä 4,3 miljardia euroa. Suomen suorien investointien määrä on Virossa kasvanut vuodesta toiseen. Eniten suomalaiset ovat sijoittaneet kiinteistöihin (29 % investoinneista), jalostusteollisuuteen (25 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppaan (13 %).

 

Suomi on virolaisten investointimaana myös kasvattanut merkitystään viime vuosina vahvasti. 31.12.2017 tietojen mukaan suorat investoinnit Suomeen muodostivat 589 miljoonaa euroa, joka on 9,2 % Viron kaikista suorista investoinneista ulkomaille. Tärkeimmät sektorit ovat rahoitus- ja vakuutustoiminta (37 %), jalostusteollisuus (21 %), rahti ja varastointi (15 %). 

 

EAS, KAUPPAYHDISTYS JA KAUPPAKAMARI

Vuodesta 2002 Helsingissä on toiminut Viron elinkeinoelämän kehittämissäätiön EAS:n Suomen-edustusto, jonka tavoitteena on Viron mahdollisuuksien esittely suomalaisille sijoittajille sekä Suomen markkinoille saapuvien virolaisten yritysten auttaminen. EAS:n edustusto sijaitsee Helsingin Eesti Majassa.

Vuodesta 1990 Suomessa on toiminut Suomalais-Eestiläinen Kauppayhdistys SEKY, johon kuuluu pääasiassa Virossa toimivia suomalaisyrityksiä ja Virosta mahdollisesti kiinnostuneita yrityksiä. SEKYn päätavoite on tiivistää Viron ja Suomen liike-elämän suhteita ja auttaa luomaan uusia yhteyksiä. Virossa toimii vastaavasti Suomalais-Eestiläinen Kauppakamari FECC, joka välittää liikekontakteja Virossa toimivien suomalaisten yritysten ja tytäryhtiöiden sekä virolaisten yritysten välillä ja jakaa jäsenilleen tietoa Viron taloudesta.

MATKAILU

Suomi on Viron matkailualan tärkein markkina-alue. Ulkomaalaisista matkailijoista suurin osa tulee Suomesta.

 

Vuonna 2017 suomalaisia majoittuvia matkailijoita oli 916 200, ja heille kirjattiin Virossa 1,7 miljoonaa yöpymistä. Suomalaisten osuus Viron kaikista ulkomaalaisista matkailijoista oli 41 % (vuonna 2016 osuus oli 44 %). Tallinnan ja Pärnun alueen lisäksi suomalaisia matkailijoita kiinnostivat Tarton alue sekä Saarenmaa.

 

Kulttuuriyhteistyö

Viron ja Suomen kulttuurisuhteet ovat hyvin läheiset, kulttuuria esittelevien tapahtumien määrä ja taso on merkittävä. Vuonna 2017 Suomi vietti itsenäisyytensä 100-vuotisjuhlaa. Vuonna 2018 on puolestaan Viron itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi, jota vietetään Suomessa laajan ja moni-ilmeisen kulttuuritarjonnan merkeissä.

 

Suomessa asuvien Viron kansalaisten ja Viron Suomeen suunnatun yrittäjyyden tukemiseksi syntyi ajatus perustaa Helsinkiin Viro-keskus (Eesti Maja). Vuonna 2010 avattu Viro-keskus on ns. uuden sukupolven Eesti Maja, johon on koottu yhdeksi kokonaisuudeksi sekä Viroa esittelevät (Viro-instituutti Suomessa), vientiä ja investointien hankkimista edistävät (Viron elinkeinoelämän kehittämissäätiö EAS) että Viro-ystävyystoimintaa edistävät ja maahanmuuttajien sopeutumista tukevat (Tuglas-seura, Suomen Viro-yhdistysten liitto) toiminnot. Virossa Suomen ja Viron välisiä kulttuuri- ja taloussuhteita kehittää vuonna 1994 perustettu Suomen Viron-instituutti.

 

Vuonna 2017 alkoi aktiivinen valmistautuminen Viro 100 -vuoden viettoon. Tuplajuhlien viettämiseen sekä Viron ja Suomen tiiviiden suhteiden huomioimiseen suurlähettiläs Margus Laidre tarjosi leikillisen käsitteen ”Eesti–Soome 200”, jonka visuaalisen ilmeen suunnitteli Viron taideakatemian muotoilun tiedekunnan dekaani, suunnittelija Kristjan Mändmaa.

 

Suurin ja näyttävin Eesti–Soome 200 -tapahtuma oli Kansallisooppera Estonian kaksiviikkoinen Suomen-kiertue, joka huipentui 25. marraskuuta gaalailtaan Helsingin Musiikkitalolla, missä tilaisuuteen osallistuivat kummankin maan presidentit.

 

Viron ja Suomen yhteistyönä syntyi lokakuusta 2017 aina helmikuuhun 2018 Helsingin kaupungin Virka-galleriassa esillä ollut näyttely ”Silta – Terveisiä kahdesta tasavallasta”. Näyttelyllä juhlistettiin Viron ja Suomen satavuotista itsenäisyyttä sekä ruohonjuuritason kansalaiskontaktien että itsenäisyyskulttuurin näkökulmasta.

 

Syksyllä 2017 Viron suurlähetystössä Helsingissä oli esillä näyttely ”Valon kaupunki. Virolaiset taiteilijat Euroopan suurkaupungeissa”, joka oli kumarrus 1900-luvun alkupuolen virolaistaiteilijoiden (mm. Andrus Johani, Kristjan Tederi, Aleksander Vardi, Eduard Ole) intohimoiselle luomiselle ja matkustamiselle. Näyttely ajoittui samalla Viron EU-puheenjohtajuuskauteen.

 

Suomalais-virolainen kulttuurisäätiö jakoi ensimmäisen symbolisen 15 000 euron stipendinsä 1. joulukuuta 2017 Helsingissä Viron ja Suomen kulttuurisopimuksen 80-vuotisjuhlassa. Säätiön lähes 150 000 euron alkupääoman ovat lahjoittaneet 20 yksityishenkilöä Virosta ja Suomesta sekä useat organisaatiot. Viron hallitus on myöntänyt säätiölle 700 000 euroa. Suomen hallitus tuki säätiötä kuudella miljoonalla eurolla. Maiden rahallinen panos on suhteutettu bruttokansantuotteeseen.

 

Yhteisen kulttuurisopimuksen mukaisesti Virossa, Suomessa ja Unkarissa vietetään lokakuun kolmantena viikonloppuna sukukansapäiviä (vuoden 1991 jälkeen sukukansapäiviä alettiin viettää myös Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen keskuudessa). Suomalais-ugrilaisten kansojen, kielten ja kulttuurien olemassaolon ja tilanteen tiedostamisen kannalta erittäin merkittäviä ovat suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressit. Järjestyksessään seitsemäs kongressi pidettiin 15.–17.6.2016 Lahdessa. Kahdeksas kongressi on suunniteltu järjestettäväksi Viron kansallismuseossa Tartossa vuonna 2020.


Virolaiset eri puolilta maailmaa kokoontuvat vuonna 2019 juhlimaan maailmanlaajuista perintöään ja kulttuuriaan. ESTO 2019:ää vietetään Helsingissä, Tartossa ja Tallinnassa 28.6.–4.7.2019.

 


TopBack