Viron tilannetta ei voi verrata Islantiin (Kaleva, 1.11.2008)

03.11.2008

On selvää, että rahoitusmarkkinakriisi ei ole tehnyt Viron taloustilannetta helpommaksi, mutta kaikki tulee kuitenkin asettaa oikeisiin mittasuhteisiin. Viron talous on viimeisen puolentoista vuoden aikana käynyt läpi mukautumisvaiheen. Euroopan unioniin liittymisen jälkeen kasvaneiden tuotto-odotusten avulla lisääntyneet kiinteistömarkkinat ja kulutuksen kasvu vaativat hengähdystaukoa. Tämä merkitsee monille yrityksille vielä jonkin aikaa pidättyväisiä näkymiä, paineita palkkoihin ja voittojen pienenemistä useilla aloilla.

Tällainen uudelleenorientoituminen on ollut väistämätön ja taloutta tervehdyttävä. Kotimaisen kysynnän pieneneminen vähentää hintoihin kohdistuvia paineita ja antaa paremmat mahdollisuudet viennin kehittämiseen. Kumma kyllä monet aikaisemmat pessimistit näyttävät nyt näiden prosessien käynnistyessä yllättyneiltä.

Samalla kun kotimaan kysyntä on vähentynyt, on tuotteita ja palveluja vievien talousalojen tilanne pysynyt kaikin puolin tyydyttävänä. Kun esimerkiksi kaupan tai rakennusalan kasvuluvut ovat viimeisten vuosineljännesten aikana näyttäneet vuositasolla negatiivisilta, niin kahdeksan kuukauden aikana vienti on pysynyt sitä vastoin positiivisena ja kasvanut viimeisen puolen vuoden aikana noin seitsemän prosenttia.

Näin myös huolimatta samankaltaisista metsäalan ongelmista, joiden kanssa Suomen sahateollisuus viime aikoina on joutunut kamppailemaan. On melko huvittavaa kuulla vientiyritysten puoliksi häpeissään tunnustavan, että ”on kiusallista kertoa, että meillä menee hyvin”.

Virossa on nähtävissä inflaation asteittaista alenemista. Vaikka aikaisemmat polttoaineen ja elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen nousut ja myös Euroopan unioniin liittyvät valmisteverojen nousut ovat pitäneet yleistä kuluttajahintojen kasvua kaksinumeroisena, on niin sanottu perusinflaatio alentunut tämän vuoden aikana seitsemästä prosentista viiteen prosenttiin. Ja tämä suuntaus jatkuu.

Myös Viron talouden kompastuskivenä pidetty vaihtotaseen alijäämä on pienentynyt tuntuvasti. Tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin saldo on tänä vuonna puolta pienempi kuin viime vuonna. Tunnuslukujen nousu on puolestaan parantanut Viron mahdollisuuksia siirtyä euron käyttöön. Vaikka riemuhuudot ovat vielä ennenaikaisia, on talouden mukautuminen varmasti päässyt jo puolitiehen.

Olemalla osa pohjoismaista pankkijärjestelmää – joka koko maailman tilanne huomioon ottaen on erittäin hyvä – ei myöskään virolaisten pankkien toiminnassa ole esiintynyt minkäänlaisia häiriöitä. Viron talouden nopeaa mukautumista ovat osaltaan tukeneet ja arvostaneet myös kansainväliset talousorganisaatiot, niiden joukossa myös Kansainvälinen valuuttarahasto.

Tosiasia on, että maailmanlaajuisesta talouskriisistä johtuneet muutokset luottomarkkinoilla tarkoittavat väistämättä vaikeampaa tilannetta myös Virossa. Kun pääoma yleisesti on kalliimpaa, vähenee investointihalukkuus joka puolella. Jos kauppakumppaneiden talouden kasvu hidastuu, tekee se virolaisten vientiyritysten tilanteen varmasti hankalammaksi. Ja kun talouden viileneminen muuttaa Suomen työmarkkinatilannetta, vähenevät virolaisten ansaintamahdollisuudet Helsingin työmarkkinoilla.

Koko maailman tilanne merkitsee myös Virossa lähivuosina pienempää talouskasvua, työpaikkojen vähenemistä ja siten myös haastavampaa ympäristöä talouden uudelleenohjaamisen kannalta. Tuo kuva tuntuu aluksi kyllä pelottavalta, mutta paradoksaalista on, että näiden maailmanlaajuisten ongelmien luonne tekee jotkut asiat Virolle helpommiksi.

Maailman taloutta tasapainottavat mekanismit vaikuttavat myös Virossa. Jos talouden kuihtuminen koskisi vain Viroa, olisi todennäköistä, että korkotaso olisi pitempään ylhäällä. Sitä vastoin nyt on nähtävissä, kuinka maailman keskuspankit kasvuennusteiden huonontuessa ja inflaation uhkan vähentyessä laskevat korkoja. Vaikka alkuun tätä vielä hälventää rahamarkkinoilla hallitseva epävarmuus, on melko todennäköistä, että ensi vuonna asuntolainan tai autoleasingin maksaminen on monille perheille edullisempaa.

Toinen esimerkki on energian ja ruuan hinta. Kun vuoden alussa oli maailman talouskasvu vielä vahva ja paine polttoaineiden hinnannousuun hillitsemätön, niin nyt kasvunäkymien heikentyminen on vaikuttanut hintoihin suotuisasti. Talouskriisi hillitsee tulevina vuosina lämmityskustannusten nousua. On mahdollista, että hinnat jopa laskevat. Se vuorostaan helpottaa huomattavasti niiden perheiden tilannetta, joille polttoaineen ja ruuan nopea hintojennousu vuoden alussa toi todellisia haasteita.

Kolmas esimerkki on turbulenssin keskus eli pankkitoiminta. On paradoksaalista, että viime viikon tapahtumien myötä on tullut mahdolliseksi, että Euroopan keskitetty pankkisysteemi käsitetään todella yhtenäisenä myös sääntelyn ja turvajärjestelmien näkökulmasta. Kun Viron pankkitoiminta on pohjoismaisten pankkiryhmittymien kautta osa suurempaa kokonaisuutta, mahdollisten ongelmien ratkaiseminen on varmempaa kuin mitä virolaiset keskenään olisivat pystyneet järjestämään.

Levottomuutta aiheuttaa paljon kysymys: voiko Virossa tapahtua se, mitä tapahtui Islannissa?

Islannin ongelmana oli hyvin moniin valtioihin voimakkaasti laajentuneiden kotimaisten pankkien joutuminen likviditeettivaikeuksiin, sillä niiden valitsema liiketoimintasuunnitelma osoittautui liian heikoksi. Valtiolle puolestaan syntyi ongelmia pankkien velkojen takaamisesta. Velkaa oli monta kertaa enemmän kuin valtion vuotuinen bruttokansantuote.

Vaikka Islannin tapauksessa puhutaan myös muista tekijöistä, kuten vaihtotaseen suuri alijäämä ja iso kotimaan kulutus, niillä ei ollut suoranaista vaikutusta viimeisimpiin ongelmiin. Yhtäläisyyksiä Viroon etsitäänkin näistä tunnusluvuista, koska vielä viime vuosina oli myös Viron vaihtotaseen alijäämä suuri. Kuten edellä on korostettu, Virossa toimivat pankit eivät ole alkaneet laajentua ja velkaantua, vaan päinvastoin ovat luotettavien pohjoismaisten pankkiryhmittymien osa eikä pankeillamme ole Islantiin verrattavia velkoja.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että Viron valtion taloustilanne olisi täysin ongelmaton. Vaikka koko kuluvan vuosisadan aikana on Viron budjetti ollut enimmäkseen ylijäämäinen ja valtionvelka on ihmeellisen pieni – vähemmän kuin neljä prosenttia BKT:sta – pitää myös meidän tehdä tosissaan työtä maailmanlaajuisen ympäristön vaikutuksessa.