Eesti English
Suomi
Tapahtumakalenteri, uutiset »

VIRON VALTIONPÄÄMIEHET 1918–2018

12.11.2018

 

Liittyen Viron Tasavallan satavuotisjuhlaan on suomalaisilla mahdollisuus Helsingissä Suomen Kansallisarkistossa (Rauhankatu 17) tutustua Viroa sadan vuoden ajan johtaneisiin valtionpäämiehiin. Näyttely on Suomen Kansallisarkistossa avoinna arkipäivisin marraskuun 23. päivään asti.

Tähän asti Virolla on ollut kaikkiaan yhdeksäntoista valtionpäämiestä. Näillä kaikilla ei kuitenkaan ole ollut titteliä ”presidentti”, vaan myös titteli Ministeri Neuvoston puheenjohtaja, pääministeri, valtionvanhin eli riigivanem, riigivaneman (valtionvanhimman) tehtäviä hoitava pääministeri tai valtionhoitaja. Kaikkia näitä virkoja on hoitanut Parlamentin 24. huhtikuuta 1938 ensimmäiseksi presidentiksi valitsema Konstantin Päts.  Kaikkein lyhyimmän aikaa oli riigivaneman virassa Ado Birk 3 päivää – minä aikana hän ei ehtinyt muodostamaan hallitusta. Kaikkein pisimmän aikaa valtionpäämiehenä oli Viron Tasavallan pakolaishallituksen tasavallan presidentin tehtäviä hoitava pääministeri Tõnis Kint – 19 vuotta, 2 kuukautta ja 9 päivää. Konstantin Päts on ollut valtiolaivan peräsimessä kolmanneksi pisimmän ajan Aleksander Warman jälkeen. Viimeksi mainittu oli samoin pakolaishallituksen tasavallan presidentin tehtäviä hoitava pääministeri.

Neuvostomiehittäjät teloittivat neljä valtionpäämiestä: Jaan Tõnisson, Friedrich Karl Akel, Jüri Jaakson, ja Jaan Teemant. Vankeudessa kuoli viisi valtionpäämiestä: Konstantin Päts, Ado Birk, Ants Piip, Juhan Kukk, ja Kaarel Eenpalu. Otto Strandman teki itsemurhan ennen vangitsemistaan. Näin ollen kymmenestä ennen neuvostomiehitystä toimineesta valtionpäämiehestä jäi eloon vain August Rei ja tämänkin kohtalo oli aivan veitsen terällä. Tähän mennessä ei ole selvinnyt Jaan Tõnissonin ja Jaan Teemantin tarkkaa kohtaloa pidätyksen jälkeen ei myöskään tunneta kahdeksan teloitetun tai vankileirissä kuolleen valtionpäämiehen haudan sijaintia. Viisi valtionpäämiestä toimi pakolaisena kotimaan ulkopuolella. Vuodesta 1990 lähtien on kotimaahan uudelleen haudattu viisi vieraassa maassa kuollutta Viron valtionpäämiestä.

Eesti Muinsuskaitse Seltsin (Viron Muinaismuistoseuran) kokoama näyttely ”Viron valtionpäämiehet 1918–1992 avattiin vuoden 2015 helmikuussa Tallinnassa Miehitysmuseossa, sen jälkeen se on ollut esillä Viron kouluissa, museoissa, kirjastoissa, arkistoissa, kunnan-, kansan- ja kulttuuritaloissa. Jokaisesta valtionpäämiehestä on esillä luonnollisen kokoinen figuuri, jonka etupuolella on muotokuva sekä valokuvia valtionpäämiehen elämästä ja toiminnasta. Figuurin toisella puolella on lyhyt elämäkerta viron ja englannin kielellä. Kun vanhassa näyttelyssä olivat esillä valtionpäämiehet Viron uudelleen itsenäistymiseen asti, niin Helsingissä ovat ensimmäistä kertaa mukana Lennart Meren, Arnold Rüütelin ja Toomas Hendrik Ilveksen figuurit. Nykyinen presidentti ei vielä ole mukana näyttelyssä.

Helsingin näyttelyyn liittyen ilmestyy Viron valtionpäämiehiä suomen kielellä esittelevä brosyyri ”Viron valtionpäämiehet 1918–2018.” Elämäkertoja ovat suomeksi kääntäneet  Suomen entinen suurlähettiläs Tallinnassa Kirsti Narinen, Suomen entinen sotilasasiamies Jussi Voutilainen Tallinnassa, Suomen Viron suurlähetystön lehdistöneuvos Hannele Valkeeniemi, historiantutkijat Seppo Zetterberg ja Kari Tarkiainen, presidentti Lennart Meren vanhempi adjutantti eversti evp Eero Riuttala, arkistonhoitajat Raimo Pohjola ja Martti Helminen, arkkitehdit Markus Bernoulli ja Tapani Mustonen, kapteeni evp Antti Pekka Mustonen, Suomenpoikien Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Risto Haimila sekä Nina von Buxhoeveden.

 

TopBack